Hietatiira.Tämä oli taas niitä uskomattomien sattumien päiviä. Miun kännykässä ei äänet toimi. Eli en kuullut tekstiviestejä, en herätystä, en puheluita. Mutta kertaalleen katsoin kännykkää juuri oikealla hetkellä. 5 minuuttia myöhemmin ja todella, todella harvinainen lintu, jota oltiin ystävän kanssa etsimässä, olisi jäänyt näkemättä.
Hullunkurisinta tässä oli, että viesti tuli Jyväskylästä uskovalta lintuharrastajatoverilta. Että tuo hietatiira oli juuri sillä hetkellä paikallisena tornilla, jossa oltiin aamulla jo käyty. Tuli heti sellainen olo, että nyt taitaa olla tämän linnun bongaus siirtynyt pois omasta hallinnasta. En sitten kauheasti jännittänyt - tiesin, että se näkyy, jos on tarkoitus näkyä... Ja koska olin sattunut vilkaisemaan kännykkää melkein heti sen jälkeen, kun viesti oli tullut, alkoi epäilyttää, että nyt voi olla takana se, että nähdään se lintu.
Ja siellähän se tornilla odotteli, hietatiira, vasta kolmas havainto tuosta lajista Suomessa. Vähän tornille saapumisemme jälkeen lintu otti siivet alleen ja pian katosi kaukaisuuteen.
Jos olisin katsonut kännykkää vähänkin myöhemmin, jos (jyväskylälainen!) ystäväni ei olisi hoksannut pistää viestiä, että se tiira on siellä, jos tornille ajaessa olisi ollut vähänkin lisää hidasteita matkalla, jos ei oltaisi juostu vähän...
Mutta olimme juuri ajoissa. Taisi muuten olla harvinaisin lintu, minkä olen ikinä nähnyt. Juttua koko päivän tapahtumista Niuniun blogissa. http://niuniunurkka.blogspot.com/2010/06/kolmas-havainto-suomesta.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti